Työrauhalla kilpailukykyä ja investointeja

Työmarkkinoiden häiriöttömyys on edellytys yritysten kilpailukykyiselle toiminnalle nykyisessä globaalissa ja verkostoituneessa yhteiskunnassa. Työtaistelut eivät aiheuta vahinkoa ainoastaan yritysten tuotannon menetyksinä vaan työrauhahäiriöt vaikuttavat Suomen maineeseen, yritysten tänne tekemiin investointeihin ja sitä kautta Suomen kilpailukykyyn.

Nykyinen 1940-luvulla voimaan tullut työrauhaa koskeva lainsäädäntö on pahasti vanhentunutta ja vaatii viipymättä uudistuksia vastatakseen muuttunutta toimintaympäristöä. Alla olevassa kaaviossa kuvataan työrauhan merkitystä nykyisessä toimintaympäristössä.

 

Vuonna 2016 työtaisteluihin osallistui noin 6 500 työntekijää ja niissä menetettiin yli 6 600 työpäivää.

Eurooppalaisittain verrattuna Suomi on hyvin lakkoherkkä maa. Erityisesti laittomia lakkoja on meillä paljon. Esimerkiksi Ruotsissa oli Medlingsinstitutetin mukaan viimeisten seitsemän vuoden aikana vain kolme laitonta lakkoa. Suomessa vastaavana aikana laittomia lakkoja oli 663.

Vuosina 2006-2015 menetettiin työtaisteluiden takia Ruotsissa keskimäärin vuodessa 5 työpäivää, Saksassa 7 työpäivää ja Suomessa 44 työpäivää tuhatta työntekijää kohti.

Laittomien lakkojen lisäksi Suomen kilpailukyvyn kannalta iso ongelma ovat vaikutuksiltaan suhteettomat tukityötaistelut. Tukityötaistelulla lakkoileva osapuoli ei pyri vaikuttamaan omiin työehtoihinsa vaan kyseessä on myötätuntotyötaistelutoimi toiselle työehtosopimusalalle. Erityisesti kuljetusalojen järjestämät tukityötaistelut ja niiden uhat ovat esimerkkejä lainsäädännön toimimattomuudesta ja siitä miten yksittäinen ammattiliitto voi halutessaan pysäyttää koko Suomen viennin.

Suomessa sallitut poliittiset lakot eivät ole myöskään ongelmattomia. Järjestämällä poliittisia lakkoja ammattiyhdistysliike uhkaa estää demokratiaa toimimasta. Poliittisista lakoista aiheutuvat vahingot kärsii kuitenkin aina syytön osapuoli; lakkoon osallistuvien työnantaja - vaikka lakkojen syy olisikin poliittinen.

Suomalainen työrauhajärjestelmä on saatettava vähintään pohjoismaiselle tasolle:

- Työehtosopimusten voimassa ollessa ei laittomia lakkoja

- Vaikutuksiltaan suhteettomat tukityötaistelut kiellettävä

- Yrityksiä tulee suojata yksittäisten avainalojen suhteettomilta työtaistelutoimilta sekä ammattiyhdistysliikkeen reviiririidoilta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2016

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2015

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työtaistelutilasto 2014

Lisätietoja: Asiantuntija Manu Laapas, 040 5453 605