Palkanmuodostuksen erot Suomessa ja Saksassa

Eri maiden sopimusjärjestelmät poikkeavat paljon siinä, millainen yhteys työehtosopimusten palkankorotuksilla on toteutuneeseen palkkakehitykseen. Ero näkyy selvästi esimerkiksi Saksaa ja Suomea verrattaessa. Järjestelmien ero vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka nopeasti työmarkkinoilla pystytään reagoimaan talouden muutoksiin.

Saksassa tes-korotuksilla ja toteutuneilla palkankorotuksilla ei ole juuri minkäänlaista kytköstä. Suomessa sen sijaan tes-korotukset toteutuvat käytännöllisesti katsoen aina sellaisenaan.

Saksassa palkanmuodostuksen joustavuus ja kyky reagoida ripeästi talouden muutoksiin olivat keskeisiä tekijöitä, kun maa nousi finanssikriisin jälkeen nopeasti vakaaseen ja vahvaan vientivetoiseen kasvuun.

Suomessa palkanmuodostuksen jäykkyys ja hidas reagointikyky ovat heikentäneet selvästi kilpailukykyä esimerkiksi juuri Saksaan verrattuna. Tämä on yksi keskeinen syy, miksi Suomi vajosi lähes vuosikymmenen kestäneeseen taantumaan, kun muualla maailmassa toivuttiin nopeasti finanssikriisin aiheuttamasta shokista.

Kuvio 1. Suomen koko kansantalouden tes-korotukset, toteutunut palkkakehitys ja niiden erotuksen kumulatiivinen kertymä. Kumulatiivinen kertymä on laskettu summaamalla vuodesta 2005 lähtien toteutuneiden palkankorotusten ja tes-korotusten erotus. Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO

 

Kuvio 2. Saksan koko kansantalouden tes-korotukset, toteutunut palkkakehitys ja niiden erotuksen kumulatiivinen kertymä. Kumulatiivinen kertymä on laskettu summaamalla vuodesta 2005 lähtien toteutuneiden palkankorotusten ja tes-korotusten erotus. Lähde: Statistisches Bundesamt, WSI

 

Suomessa tes-korotukset vaikeuttavat palkitsemista

Kuten oheisista kuvista näkyy, palkoilla on Suomessa taipumus liukua tes-korotuksia korkeammiksi. Palkkojen liukumisella tarkoitetaan, että todellinen ansiokehitys poikkeaa työehtosopimuksissa sovitusta. Liukumien suuruus ja etumerkki kertovat paljon maan neuvottelujärjestelmästä ja työmarkkinoiden joustavuudesta.

Suomessa liukumat ovat olleet kymmenen viime vuoden aikana poikkeuksetta plusmerkkisiä. Tämä tarkoittaa, että yritykset maksavat sopimusten velvoittaman palkankorotuksen päälle vielä extraa syystä tai toisesta.

Suomessa yritykset pitävät palkitsemisen näkökulmasta ongelmana, että ”tes-rahaa” ei pystytä käyttämään palkkapolitiikan välineenä. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa perälautana on yleiskorotuksen tyyppinen korotusmalli. Jos yritys haluaa palkita työntekijöitään hyvistä suorituksista, korotukset on siis maksettava tes-korotusten päälle. Tämä on johtanut Suomessa suurehkoihinkin liukumiin.

Liukumat ovat olleet Suomessa historiallisesti kohtalaisen vakaita. Tämä viittaa siihen, että yrityksillä on – tes-korotusten suuruudesta riippumatta – halu ja tarve palkita hyvistä suorituksista. Yrityksiltä saatu palaute tukee tätä tilastohavaintoa.

Saksassa palkkaus heijastaa talouden kehitystä

Saksan käytäntö poikkeaa olennaisesti Suomen tilanteesta. Saksassa tes-korotuksilla ja toteutuneilla palkankorotuksilla ei ole juuri minkäänlaista kytköstä. Toteutuneet korotukset ovat riippuvaisia reaalitalouden kehityksestä. Tämä on mahdollista paikallisen sopimisen ja sopimusten ns. avaamislausekkeiden vuoksi.

Saksassa palkoista voidaan sopia paikallisesti hyvin laajasti, ja tätä mahdollisuutta myös hyödynnetään. Verrattaessa esimerkiksi vuoden 2009 ansiokehitystä Suomessa ja Saksassa, huomataan, että talouden äkkiä heiketessä Saksan työmarkkinat reagoivat nopeasti tilanteeseen. Suomessa ansiot kehittyivät aivan kuin mitään globaalia talouskriisiä ei olisikaan.

Suomessa palkanmuodostus on siis jäykempää kuin Saksassa, ja reaalitalouden muutokset näkyvät meillä suoraan työttömyytenä. Saksassa työmarkkinoiden nopea reagointi on pienentänyt vaikutuksia työllisyyteen. Saksan teollisuuden ja talouden menestymisen perusteella malli näyttää olevan erittäin toimiva myös kilpailukyvyn kannalta.